Tulostettava versio
Luhankalaistaustaisen Kiekusen sopuligalleria avataan Salviassa
Metsäntutkimuslaitoksen pikkunisäkästutkijana toimineen Asko Kaikusalon juuret ovat vahvasti Luhangassa, sillä lapsuutensa hän vietti Rekolankyläntien varrella sijaitsevassa Ojalassa. Lappiin suuntautuneilla tutkimusmatkoillaan Kiekusenakin tunnettu mies on kerännyt tieteellisen aineiston ohella myös muuta materiaalia, kuten valokuvia, mineraalinäytteitä ja kiinnostavia esineitä. Kuvamateriaalista muodostuikin Sopulin maa -valokuvanäyttely, joka on ollut esillä mm. Pallastunturin luontokeskuksessa sekä kirjastoissa.
Eläkkeelle jäätyään Kiekunen muutti Lopen kirkonkylälle, ja valokuvanäyttely piti varastoida Ojalan ullakon peränurkkaan. Kun muuttosirkus oli pahimmillaan ja Ojalakin kurkihirttä myöten täynnä vuosien saatossa kertynyttä materiaalia, Kiekuselle tuli hätä: "Haluaisin edes jotenkin pelastaa hiirten hampailta noita arvokkaimpia otoksia." Kaikusalo alkoi etsiä uutta näyttelytilaa lapsuusvuosiensa ympäristöstä. Tilat löytyivätkin parisen vuotta sitten Salviasta. Luhangan Tammijärvellä sijaitsevan marja- ja matkailutilan tallin vintti oli vielä tuolloin tyhjillään. Sittemmin Aino ja Immo Mönkölä ovat remontoineet sen ympärivuotiseen käyttöön sopivaksi näyttelytilaksi, jossa voi pitää myös juhlia ja kokouksia.
Sopuligallerian viralliset avajaiset pidetään Salvian Tallin vintillä 20.9.2008 klo 12.00 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Näyttelyssä on valokuvia sopulin elämästä kehdosta hautaan, otuksen vihollisista, eritoten naalista sekä ympärillä levittyvästä suurtunturiluonnosta vuodenaikojen vaihtelussa. Lisärekvisiittana on muun muassa aitoja mineraalinäytteitä Lapista sekä Lapin ämmin tarvikkeita kuksasta naappuun ja tuusaan. Persoonallisena yleisöluentojen pitäjänäkin tunnettu Kiekunen on tuolloin itse paikalla opastamassa näyttelyn saloihin. Luhankalaissyntyinen laulaja Jouko Keskinen esittää Lapin lauluja. Näyttelysssä on esillä myös Aino Mönkölän aihepiiriin liittyviä käsitöitä.
Myöhemmin näyttely on avoinna ryhmille tilauksesta.
Yhteystiedot:
Marja- ja matkailutila Salvia
Rantakyläntie 225, Tammijärvi, Luhanka
puh: 040 548 4824 (Immo Mönkölä)
http://salvia.fi
Kiekusen ura sopulien parissa
Asko Kaikusalo eli Kiekunen ryhtyi harrastamaan pikkunisäkkäitä vuonna 1955. Tuota pikaa harrastus muuttui ammatiksi. Yli puoli vuosisataa kestäneen uransa aikana miehulainen on äheltänyt lukuisten alan huippututkijoiden apulaisena. Pisin työrupeama kertyi metsäntutkimuslaitoksen palveluksessa. Vuosikymmeniä Kiekunen kiersi kartoittamassa valtakunnan kulloistakin myyrätilannetta laatiakseen metsänviljelijöille ennusteita ja varoituksia talttahampaiden uhkasta.
Vuonna 1960 Kiekunen kelpuutettiin Helsingin eläintieteen laitoksessa puurtavan professori Olavi Kalelan apulaiseksi. Toimipaikkana oli syysruskan vallassa oleva Kilpisjärvi ympäröivine suurtuntureineen. Kohteena olivat tunturisopulit ja muut pohjolan myyrät. Tavoitteena oli muun muassa etsiä sopulien alkukoti ja ratkoa niiden vaelluksiin liittyviä kysymyksiä: "Mistä ne tulevat ja minne ne menevät?"
Aineistoa kerättiin vuodesta toiseen. Sitten tutkijan apurahat vähenivät. Kiekunen oli kuitenkin täydellisesti tykästynyt Yliperään. Hän ryhtyi tunturioppaaksi. "Olen varmaan johdatellut yhteensä muutamaa tuhatta retkeilijää Mallan, Saanan ja Haltin maisemissa", miekkonen myöntää.
Vaikka sitten päätyö Metlassa veti Kiekusen muun Suomen myyrämarkkinoille, hän ei luopunut Yliperän retkistä. Kun tunturien naalikantojen todettiin hupenevan uhkaavasti koko Skandinaviassa, perustettiin pohjoismainen työryhmä pähkäilemään lajin esiintymistä ja suojelua. Suomalaiseksi naalin kurkistelijaksi nimettiin Asko Kaikusalo. Myöhemmin puuha laajeni, ja rahoitusta saatiin jopa EU:lta.
Nykyisin Kiekunen kuuluu kiikkutuoliplutoonaan ja viettää eläkepäiviään Lopella, Kanta-Hämeessä. Hänen juurensa ovat kuitenkin vahvasti Luhangassa, sillä lapsuutensa hän vietti Rekolankyläntien varrella sijaitsevassa Ojalassa. Samassa mökissä hän nytkin tärvää kaikki tärkeimmät hetkensä.
Kaiken tieteellisen aineiston ohella Kiekunen keräsi retkillään myös ikiomaa kuvamateriaalia. 1990-luvulla hän koosti valokuvanäyttelyn "Sopulin maa", joka on ollut esillä mm. Pallastunturin luontokeskuksessa sekä kirjastoissa. Eläkkeelle jäätyään Kiekunen muutti Lopen kirkonkylälle, ja näyttelymateriaalin hän varastoi Luhangassa Rekolankyläntien varrella sijaitsevan Ojalan ullakon peränurkkaan. Siellä näyttelymateriaali olisi vielä tänäkin päivänä, ellei Salvian Tallin vintin kaltaisia tiloja olisi löytynyt.